Kirjoittajalta admin

Turnauskestävyyttä korona-arkeen

Turnauskestävyyttä korona-arkeen

Kestää, kestää,  jaksaa, jaksaa… Turnauskestävä ei hyydy kesken kaiken. Hänellä on resilienssiä, psyykkistä joustavuutta ja kestokykyä. Tänä epävarmuuden, stressin ja valtavanlaajuisten haasteiden aikana tarvitsemme tällaista kestävyyttä ja kapasiteettia enemmän kuin ehkä koskaan.

Olemme lukittuja omaan kotiin, hyvin rajattuun ympäristöön ja jo tämä voi aiheuttaa epämukavuuden ja ahdistuksen tunteita. Emme tiedä tulevasta, miten tämä kaikki vaikuttaa terveyteen, talouteen, koko vallitsevaan systeemiin. Mikään ei ole enää entisellään.

Kaiken tämän keskellä voi ja kannattaa kehittää psyykkistä turnauskestävyyttä eli resilienssiä.  Lisääntynyt sisäinen vahvuus ja vakaus heijastuu kaikkeen olemiseen ja tekemiseen; voit alkaa sietää kuormittavaa tilannetta entistä paremmin, oppia katsomaan levollisemmin, mihin kaikki tämä johtaa. Turtumuksen ja välttelyn sijaan alat nähdä mahdollisuuksia, joita kohden kulkea ja toimia.

Sisäistä turnauskestävyyttä voi kehittää ja vahvistaa huomattavasti tietoisuustaitojen harjoittamisen avulla. Jo muutaman kerran mindfulness-harjoittelu lisää ajattelun joustavuutta ja psyykkistä resilienssiä. Vahvuuteesi-valmennuksessa tätä vahvistetaan vielä siten, että opetellaan tunnistamaan omat vahvuudet, luottamaan niihin ja ottamaan ne käyttöön haastavissa tilanteissa.

Tietoisuustaitojen vankistuessa opimme erottamaan jonkin tilanteen herättämät spontaanit ajatukset ja impulssit siitä, mikä todella on tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä siinä hetkessä. Emme ole niin paljon vain sen hetkisten tunteiden tai ärsykkeiden vietävissä.

Otetaan asiaa valaiseva esimerkki: näet huolestuttavan otsikon somen uutisvirrassa. Mietit, mitä kaikkea kamalaa tämä voi merkitä sinulle ja lähipiirille. Ja mitä kaikkea kamalaa siitä sitten voi seurata. Tunnet miten pulssisi alkaa kohota, pelko nousta ja näet mielessäsi, miten istut rauniokasalla kaikkesi menettäneenä.

Resilienssi, turnauskestävä henkilö tunnistaa ajatuksensa ja impulssinsa. Hän pystyy valitsemaan tarkoituksenmukaisen tavan kohdata tilanne. Hän toteaa olevansa huolissaan, huomaa heräävän levottomuutensa, mutta toteaa, että hätäily tai pelko on nyt turhaa. Hän huomioi, että juuri tässä hetkessä kaikki on hyvin. Uutisessa mainittu asia ei ole hänen tai lähipiirin kohdalla kovin todennäköinen. Jos pahin tapahtuisi, löytysi tukea ja auttajia. Hän hengittää tietoisesti, tuntee maan jalkojensa alla, on tässä ja nyt. Valitsemalla tässä hetkessä tietoisesti, mihin keskittyy, hän luo samalla itselleen turvallisuuden tunnetta ja vahvempaa toimintakykyä.

Ajatusten katselu tuo joustoa tuntemuksiin

Mindfulness-harjoittamisen avulla oppii myös katsomaan asioita lintuperspektiivistä. Tällöin asiat näyttäytyvät oikeassa mittakaavassa, maailma ei kaadu siihen, että juuri nyt on jokin tunnetila tai huoli, tai että vaikkapa myöhästyy.  Kaikki myöhästyvät joskus ja jokaisella on joskus huonoja hetkiä. Mitä merkitystä sillä todella on kokonaisuuden kannalta?

Maailman, median ja lähipiirin täyttyessä korona-uutisista ja epävarman tulevaisuuden uhkakuvista, voi olla vaikea pysyä itse vakaana ja rauhallisena. Eikä pidäkään. Epävarmuus, huoli ja pelko ovat normaaleja tunteita uhkaaviksi koetuissa tilanteissa. Sen sijaan että tukahdutat tunteitasi ja ajatuksiasi, voit lisätä turnauskestävyyttäsi antamalla ajatuksille tilaa olla ja tulla huomatuiksi. Nimeä ne. Ovatko ne huolta, pelkoa, surua…  mikä tämän aiheuttaa?

Jo ajatusten ja tuntemusten huomaaminen, niiden ”katselu” ja ymmärtäminen voi suoda tervetullutta joustonvaraa omaan ajatteluun ja tuntemuksiin. Onko tämän huoleni syy nyt totta? Mikä tilanteeni on nyt oikeasti? Mikä tässä on sellaista mihin voin vaikuttaa, mikä kenties on jo näin hyvin? Tunnistettu ja toimintaan purettu huoli ahdistaa huomattavasti vähemmän kuin vain pään sisällä pyöritelty.

Tunnettu viisaus pyytää meille tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita ei voi muuttaa, rohkeutta muuttaa niitä asioita, joita voi, ja viisautta erottaa nämä toisistaan. Mindfulness voi auttaa tässä ratkaisevan paljon ja näin lisätä psyykkistä joustavuutta, turnauskestävyyttä ja viime kädessä myös mielenrauhaa.

Nyt on aika pitää huolta itsestä ja sitä kautta lähipiiristä. Oppia psyykkistä kestävävyyttä ja taitoja, joilla tähän tilanteeseen saa lisää selkeyttää ja mieltä.

– Jaana Jetzinger

– Seuraa sivujani, tulossa myös verkkovalmennuksia!

– Tietoisuustaitojen harjoittamisen voit aloittaa vaikkapa Sydämindfulnessin kuunneltavien harjoitteiden parissa. 

Sopivan rauhallista joulua!

Sopivan rauhallista joulua!

Joulun alla tulee miettineeksi ehkä enemmän kuin muutoin syntyjä syviä. Kuten sitä, mikä elämässä on oikeasti tärkeää, mihin suunnata voimavaransa tai miten elää riittävän hyvää elämää. Joulun alla joutuu helposti pyöritykseen, jossa kiire, suorittaminen ja ”täydellisen juhlan” tavoittelu vie kosketuksen näihin asioihin.

Tämä ajatus taustalla päätin tehdä muutaman joulukortin yhteiseksi iloksi ja ehkä myös ajattelun aineksia tuomaan. Niihin olen kiteyttänyt viisauksia, joiden olen havainnut valmentajana ja ihan omassa elämässänikin olevan tosia ja toimivia kiteytyksiä.

Toivottavasti näistä on sinulle iloa ja kortteja saa myös jakaa!

Kortti 1 muistuttaa asenteen tärkeydestä. Elämä vie ja tuo eteemme vaikka mitä, kaikkeen ei voi vaikuttaa, mutta oma asenne ratkaisee. 

Kortti:  kiire kiire ja kiire. Vaikka oikeasti aika on se, mitä meillä oikeastaan vain on. Aina on aikaa ainakin hengittää muutama tietoinen hengitys: sisään ja ulos – sisään ja ulos. Ja jatkaa matkaa ehkä hieman kohtuullisemmalla tahdilla.

Kortti 3: vanha suomalainen sanonta toteaa, että sitä saa mitä tilaa. Jotkut puhuvat myös vetovoiman laista. Oli miten oli, ajatuksemme ja keskittymisen kohteemme  ohjaavat valintojamme. Kannattaa siis opetella havaitsemaan, mihin keskittyy – mitä itselleen tilaa.

Hyvää ja sopivan rauhallista joulua!

Vahvuuksien äärellä

Vahvuuksien äärellä

DIAK ammattikorkeakoulu järjestää työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttavia JYPOT-valmennuksia eri taustoista oleville maahanmuuttajille. Ohjasin heille  kolmen kerran Vahvuuteesi-työpajatyöskentelyn, jossa tavoitteena oli lisätä asiakkaiden voimavaroja ja itsetuntemusta sekä hahmotella oman näköisen elämän rakennuspuita. Kurssipalautteen perusteella tässä onnistuttiinkin.

JYPOT-hankkeen valmennettavat maahanmuuttajat ovat haastavan elämän ja kovien kokemusten asiantuntijoita. He ovat kokeneet ja nähneet tilanteita, joita ei soisi kenenkään kohdalle. Sota, vaino, läheisten menettäminen, pakolaisuuteen liittyvä turvattomuus sekä hämmennys  ja epävarmuus täysin uudessa ympäristössä vievät valtavasti voimavaroja. Pahimmillaan tämä voi tehdä ihmisestä uhrin ja alistujan, jolla ei ole keinoja tai uskoa siihen, että voisi viedä elämäänsä vielä parempaan päin.

Kulttuurien välisessä ohjauksessa asiakkaan elämänhistoria heijastuu hänen suhtautumis- ja toimintatapohinsa sekä sopeutumisedellytyksiin ja tavoitteisiin uudessa maassa. JYPOT-valmennuksen peruslähtökohtia on tarjota tietoa ja työvälineitä selvitä uusissa haasteissa ja auttaa löytämään ja ottamaan käyttöön ihmisessä olevat voimavarat ja vahvuudet. Tähän pyritään myös luonteenvahvuustyöskentelyssä.

Vahvuuteesi -menetelmän kehyksenä toimii Martin Seligmanin luoma 24 luonteenvahvuuden kategorisointi. Niiden työstämiseen ja tunnistamiseen olen kehittänyt työvälineitä muun muassa positiivisen pedagogiikan menetelmiä edelleen kehittäen. Lisätukea menetelmään tuo mindfulness-harjoittaminen, joka lisää kontaktia itseen, omiin ajatuksiin ja uskomuksiin ja auttaa fokusointia työskentelyyn.

Ohjasin menetelmää ensi kertaa ryhmälle, jonka jäsenet ovat enimmäkseen muualta kuin Euroopasta ja osaavat hyvin rajallisesti suomea. Lähtökohtani aiemman tutkimustiedon pohjalta oli, että hyveet ovat universaaleja, ja niitä käytännössä ilmentävät luonteenvahvuudet ovat ymmärrettäviä ja tärkeinä pidettyjä kaikissa kulttuureissa. Itse työskentelyn lähtökohdasta en siis kantanut ennakkoon huolta.

Itsen äärelle

Aloitimme työskentelyn mindfulness-harjoituksella, joka virittää työskentelyyn ja parantaa keskittymistä itsen äärelle. Pienen alustuksen jälkeen kaikki lähtivät hienosti mukaan ja ohjasin hipihiljaa istuvaa ryhmää keskittymään omaan hengitykseen ja läsnäoloon tässä ja nyt.

Ensimmäisellä valmennuskerralla tutustuttiin luonteenvahvuusajatteluun ylipäänsä, opetteltiin luonteenvahvuuksien nimeämistä ja lähdettiin löytöretkelle itsessä olevien luonteenvahvuuksien pariin.

Ryhmä työskenteli keskittyneesti, jakoi kokemuksia koko porukalla ilahduttavan vapautuneesti ja jokainen löysi itsestään erilaisia vahvuuksia. Jotkut helpommin, jotkut pidemmän pohdiskelun ja intensiivisemmän ohjauksen avulla.

Myöhemmissä pajoissa jatkoimme työskentelyä ensimmäisellä kerralla löydettyjen vahvuuksien juurruttamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Työskentely syveni kerta kerralta ja osallistujat alkoivat löytää paitsi vahvuuksiaan, myös tavoitteita, joihin he haluavat uudessa elämänvaiheessaan pyrkiä.

Ohjaajana panin ilahtuneena merkille, miten pienen haparoinnin jälkeen asiakkaat alkoivat työskennellä hyvin keskittyneesti ja itseohjautuvasti.  Ohjaaja onkin etupäässä keskustelukumppani ja erilaisten näköalojen tarjoaja, sillä luonteenvahvuustyöskentelyssä oivallukset ja löytäminen syntyvät jokaisen osallistujen itsensä työstäminä. On tärkeää, että ihminen saa olla oman itsensä ja elämänsä asiantuntija, huomio kohdistuu häneen osaavana ja vahvuuksia omaavana yksilönä ja  oivallukset ja oppiminen tapahtuu vuoropuhelussa muiden ohjattavien ja ohjaajan kanssa.

Ihmisyyden universaalit

Lähtökohtani luonteenvahvuusohjaukselle on se, että jokainen ihminen haluaa kulttuuri- ja kokemustaustastaan huolimatta kokea olevansa hyvä jossakin ja tulla nähdyksi arvokkaana ja osaavana ihmisenä. Toki minulle ohjaajan kompetenssiin kuuluu, että osaan olla henkilöön liittyviä ominaisuuksia (vahvuuksia) käsiteltäessä riittävän korrekti, annan tilaa erilaisille näkemyksille ja arvoille ja tiedostan erilaisten – sekä oman että valmennettavien – kulttuuriin liittyviä muita eroavaisuuksia.

Ohjauksen ja valmennuksen onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että ohjauksen toimintatavat ja päämäärät ovat yhdenmukaisia ohjattavien kulttuuristen arvojen kanssa ja että ohjaaja ymmärtää ohjattavien erilaista tapaa ymmärtää maailmaa.

Luonteenvahvuustyöskentelyn eduksi monikulttuurisessa ryhmässä voi todeta sen, että kaikki ohjattavat vaikuttivat ymmärtävän heti alusta alkaen, mistä on kyse. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento ja näin on kulttuurista ja kokemuksista riippumatta. On yleisinhimillistä ja eri kulttuurien ihmisille yhteistä, että meitä kiinnostaa pohtia keitä olemme, mitä arvostamme, mihin pystymme, miten saavuttaa elämässä asioita, joita pidämme tärkeinä.

Nissinen (2012, 95 – 98) tuo tutkimuksessaan esiin, että onnistumisen kokemukset, tunne täysivaltaisuudesta ja elämässä eteenpäin menemisen asenne, ovat keskeisimpiä asioita maahanmuuttajien voimaantumisen kokemuksissa. Toivon ja uskon, että kokemus  työpajasta omien luonteenvahvuuksien äärellä oli osallistujille voimauttavaa ja innostavaa. Ainakin aistin hyvin vahvasti tällaista ilmapiiriä. Ilahduin kovasti, kun pajatyöskentelyn päätteeksi yksi nuorimmista valmennettavista tuli sanomaan leveästi hymyillen: ”tämä on juuri sellaista (työskentelyä), mitä olen toivonut”.

-Jaana Jetzinger

Lisää aiheesta:

Nissinen, E. (2012). Kohti täysivaltaisuutta. Voimaantuminen maahanmuuttajien tarinoissa. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Puukari, S. (2013). Monikulttuurinen ohjaus teoreettisena suuntauksena. Teoksessa Korhonen V. & Puukari S. (toim.), Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus.

Seligman, M. E. P. (2004). Authentic Happiness – Using the New Positive Psychology to Realize Your Potential for Lasting Fulfillment. New York: Simon & Schuster Ltd.

Siirto, U. Kulttuurisensitiivinen työote. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki.