DIAK ammattikorkeakoulu järjestää työelämään ja suomalaiseen yhteiskuntaan kotouttavia JYPOT-valmennuksia eri taustoista oleville maahanmuuttajille. Ohjasin heille  kolmen kerran Vahvuuteesi-työpajatyöskentelyn, jossa tavoitteena oli lisätä asiakkaiden voimavaroja ja itsetuntemusta sekä hahmotella oman näköisen elämän rakennuspuita. Kurssipalautteen perusteella tässä onnistuttiinkin.

JYPOT-hankkeen valmennettavat maahanmuuttajat ovat haastavan elämän ja kovien kokemusten asiantuntijoita. He ovat kokeneet ja nähneet tilanteita, joita ei soisi kenenkään kohdalle. Sota, vaino, läheisten menettäminen, pakolaisuuteen liittyvä turvattomuus sekä hämmennys  ja epävarmuus täysin uudessa ympäristössä vievät valtavasti voimavaroja. Pahimmillaan tämä voi tehdä ihmisestä uhrin ja alistujan, jolla ei ole keinoja tai uskoa siihen, että voisi viedä elämäänsä vielä parempaan päin.

Kulttuurien välisessä ohjauksessa asiakkaan elämänhistoria heijastuu hänen suhtautumis- ja toimintatapohinsa sekä sopeutumisedellytyksiin ja tavoitteisiin uudessa maassa. JYPOT-valmennuksen peruslähtökohtia on tarjota tietoa ja työvälineitä selvitä uusissa haasteissa ja auttaa löytämään ja ottamaan käyttöön ihmisessä olevat voimavarat ja vahvuudet. Tähän pyritään myös luonteenvahvuustyöskentelyssä.

Vahvuuteesi -menetelmän kehyksenä toimii Martin Seligmanin luoma 24 luonteenvahvuuden kategorisointi. Niiden työstämiseen ja tunnistamiseen olen kehittänyt työvälineitä muun muassa positiivisen pedagogiikan menetelmiä edelleen kehittäen. Lisätukea menetelmään tuo mindfulness-harjoittaminen, joka lisää kontaktia itseen, omiin ajatuksiin ja uskomuksiin ja auttaa fokusointia työskentelyyn.

Ohjasin menetelmää ensi kertaa ryhmälle, jonka jäsenet ovat enimmäkseen muualta kuin Euroopasta ja osaavat hyvin rajallisesti suomea. Lähtökohtani aiemman tutkimustiedon pohjalta oli, että hyveet ovat universaaleja, ja niitä käytännössä ilmentävät luonteenvahvuudet ovat ymmärrettäviä ja tärkeinä pidettyjä kaikissa kulttuureissa. Itse työskentelyn lähtökohdasta en siis kantanut ennakkoon huolta.

Itsen äärelle

Aloitimme työskentelyn mindfulness-harjoituksella, joka virittää työskentelyyn ja parantaa keskittymistä itsen äärelle. Pienen alustuksen jälkeen kaikki lähtivät hienosti mukaan ja ohjasin hipihiljaa istuvaa ryhmää keskittymään omaan hengitykseen ja läsnäoloon tässä ja nyt.

Ensimmäisellä valmennuskerralla tutustuttiin luonteenvahvuusajatteluun ylipäänsä, opetteltiin luonteenvahvuuksien nimeämistä ja lähdettiin löytöretkelle itsessä olevien luonteenvahvuuksien pariin.

Ryhmä työskenteli keskittyneesti, jakoi kokemuksia koko porukalla ilahduttavan vapautuneesti ja jokainen löysi itsestään erilaisia vahvuuksia. Jotkut helpommin, jotkut pidemmän pohdiskelun ja intensiivisemmän ohjauksen avulla.

Myöhemmissä pajoissa jatkoimme työskentelyä ensimmäisellä kerralla löydettyjen vahvuuksien juurruttamiseksi ja käyttöönottamiseksi. Työskentely syveni kerta kerralta ja osallistujat alkoivat löytää paitsi vahvuuksiaan, myös tavoitteita, joihin he haluavat uudessa elämänvaiheessaan pyrkiä.

Ohjaajana panin ilahtuneena merkille, miten pienen haparoinnin jälkeen asiakkaat alkoivat työskennellä hyvin keskittyneesti ja itseohjautuvasti.  Ohjaaja onkin etupäässä keskustelukumppani ja erilaisten näköalojen tarjoaja, sillä luonteenvahvuustyöskentelyssä oivallukset ja löytäminen syntyvät jokaisen osallistujen itsensä työstäminä. On tärkeää, että ihminen saa olla oman itsensä ja elämänsä asiantuntija, huomio kohdistuu häneen osaavana ja vahvuuksia omaavana yksilönä ja  oivallukset ja oppiminen tapahtuu vuoropuhelussa muiden ohjattavien ja ohjaajan kanssa.

Ihmisyyden universaalit

Lähtökohtani luonteenvahvuusohjaukselle on se, että jokainen ihminen haluaa kulttuuri- ja kokemustaustastaan huolimatta kokea olevansa hyvä jossakin ja tulla nähdyksi arvokkaana ja osaavana ihmisenä. Toki minulle ohjaajan kompetenssiin kuuluu, että osaan olla henkilöön liittyviä ominaisuuksia (vahvuuksia) käsiteltäessä riittävän korrekti, annan tilaa erilaisille näkemyksille ja arvoille ja tiedostan erilaisten – sekä oman että valmennettavien – kulttuuriin liittyviä muita eroavaisuuksia.

Ohjauksen ja valmennuksen onnistumisen kannalta onkin tärkeää, että ohjauksen toimintatavat ja päämäärät ovat yhdenmukaisia ohjattavien kulttuuristen arvojen kanssa ja että ohjaaja ymmärtää ohjattavien erilaista tapaa ymmärtää maailmaa.

Luonteenvahvuustyöskentelyn eduksi monikulttuurisessa ryhmässä voi todeta sen, että kaikki ohjattavat vaikuttivat ymmärtävän heti alusta alkaen, mistä on kyse. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen olento ja näin on kulttuurista ja kokemuksista riippumatta. On yleisinhimillistä ja eri kulttuurien ihmisille yhteistä, että meitä kiinnostaa pohtia keitä olemme, mitä arvostamme, mihin pystymme, miten saavuttaa elämässä asioita, joita pidämme tärkeinä.

Nissinen (2012, 95 – 98) tuo tutkimuksessaan esiin, että onnistumisen kokemukset, tunne täysivaltaisuudesta ja elämässä eteenpäin menemisen asenne, ovat keskeisimpiä asioita maahanmuuttajien voimaantumisen kokemuksissa. Toivon ja uskon, että kokemus  työpajasta omien luonteenvahvuuksien äärellä oli osallistujille voimauttavaa ja innostavaa. Ainakin aistin hyvin vahvasti tällaista ilmapiiriä. Ilahduin kovasti, kun pajatyöskentelyn päätteeksi yksi nuorimmista valmennettavista tuli sanomaan leveästi hymyillen: ”tämä on juuri sellaista (työskentelyä), mitä olen toivonut”.

-Jaana Jetzinger

Lisää aiheesta:

Nissinen, E. (2012). Kohti täysivaltaisuutta. Voimaantuminen maahanmuuttajien tarinoissa. Opettajankoulutuslaitos. Kasvatustieteen pro gradu. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Puukari, S. (2013). Monikulttuurinen ohjaus teoreettisena suuntauksena. Teoksessa Korhonen V. & Puukari S. (toim.), Monikulttuurinen ohjaus- ja neuvontatyö. Jyväskylä: PS-kustannus.

Seligman, M. E. P. (2004). Authentic Happiness – Using the New Positive Psychology to Realize Your Potential for Lasting Fulfillment. New York: Simon & Schuster Ltd.

Siirto, U. Kulttuurisensitiivinen työote. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki.